The House of the Seven Gables - Goottilainen Kertomus Kuolleiden Sieluista ja Perintönä Saaduista Salaisuuksista!

Amerikan kirjallisuushistoriassa 1800-luvun puoliväli oli merkittävä aikakausi, jolloin romantiikka ja goottilainen kauhu yhdistyivät luodakseen teoksia, jotka tutkivat ihmiskunnan pimeimpiä osia. Nathaniel Hawthorne, yksi aikansa merkittävimmistä kirjailijoista, on tunnettu juuri tällaisista teoksista. Hänen vuonna 1851 julkaistun romaaninsa “The House of the Seven Gables” (Seitsemän rämetyn talon) maailma kiehtoo lukijoita edelleen sen goottilaisen arkkitehtuurin, salaperäisten henkilöhahmojen ja pimeyden valtaan joutuneen perheenläpi kulkevan traagisen tarinan ansiosta.

Hawthornen teos sijoittuu 1700-luvun puolivälin Massachusettsin Salemiin, paikkaan, joka oli tunnettu noituudesta ja uskonnollista vainoa. Seitsemän rämetyn talon, Pyncheonin perheen sukuomistuksessa oleva vanha talo, on romaaniin keskeinen symboli. Taloa leimaa pimeä salaisuus, perheen menneisyydestä kantautuva kirous, joka heijastuu sukupolvien karmaan ja loihtina muodostuviin tapahtumiin.

Romaanissa päähenkilöinä esiintyvät Hepzibah Pyncheon, vanha ja yksinäinen nainen, joka huolehtii talosta; Clifford Pyncheon, hänen serkkunsa, joka palannut vankilasta; Phoebe Pyncheon, Clifforin nuori rakastaja; ja Matthew Maule, talon entinen omistaja, jonka kummajainen hahmo ja mystisi tarina lisätään teoksen goottilaiseen tunnelmaan.

Hawthornen mestaruutta kirjoittajana paljastuu hänen kyvyssään luoda monimutkaisia ja inhimillisiä hahmoja. Hepzibah, köyhyydessä ja eristyneisyydessä elää, joutuu kamppailemaan menneisyytensä kuormassa. Clifford on toisaalta syyllisten ja uhrin välinen ristiriita: hänet on vääritetty ja vangittu, mutta hän joutuukin vastaamaan perheensä synneistä. Phoebe edustaa puolestaan nuorelta idealismia ja uskoa parempaan tulevaisuuteen.

“The House of the Seven Gables” on paljon enemmän kuin pelkkä goottilainen kauhutarina. Se on myös syvä tutkielma perinnöstä, synnistä ja sovituksesta. Hawthorne tuo esiin kysymyksen siitä, miten menneisyys vaikuttaa nykyisyyteen ja kuinka yksilö voi vapautua suvun kirouksesta.

Romaani käsittelee myös yhteiskunnallisia teemoja. Salem oli 1600-luvulla noituuden keskipiste, ja Hawthorne käyttää tätä historiallista kontekstia osoittamaan, kuinka uskonnoton vaino voi johtaa traagisiin seurauksiin.

Seuraavassa taulukossa on esitetty romaaniin liittyviä symboleja ja niiden merkityksiä:

“The House of the Seven Gables” on klassikko, joka on kiehtonut lukijoita jo yli 170 vuotta. Se on täynnä mystisiä elementtejä, psykologista syvyyttä ja ajatuksia herättäviä teemoja. Hawthornen mestarillinen kerronta ja hienovaraisten symbolien käyttö tekevät teoksesta klassikon, joka on ehdottomasti luettava kaikille kirjallisuuden ystäville.

Hawthorne kutsuu meitä pohtimaan omaa paikkaamme maailmassa, suhteemme perheeseemme ja menneisyyteen sekä vastuunsa ottamista omista teoistamme. “The House of the Seven Gables” on teos, joka pysyy mielessä kauan lukemisen jälkeen.